Perhosia mahassa

Olipa ihana herätä aamulla, kun ensimmäinen mitä nään on komea mieheni, joka oli tuonut minulle aamiaisen sänkyyn! Eikä mikään pieni aamiainen, kerrosateria ja hesepulla!:D Voin kuulemma unohtaa pelkät hedelmäsalaatti aamupalat niin kauan olen raskaana, vauvakin tarvitsee riittävästi ravintoa:) Ihanan huolehtiva mies.. Ainakaan vielä ei mitään pahoinvointia tms ole tullut, ja eikös siitä sanota että se on oikealla ruokavaliolla ratkaistavissa.

Valitettavasti se aamu ihanuus ei kestänyt kauaa. Soitin ystävälleni, olkoon hän tässä blogissa nyt vaikka Ansku, kertoakseni raskaudestani. No, ensimmäiseksi hän ei vastannut. Toisella yrityskerralla puhelu loppui lyhyeen lauseeseen "Kuule mä oon just menossa vauvan kanssa pesulle ja sit päikkäreille.. soitellaan tossa tunnin päästä" Joo okei, ei mulla mitään tärkeetä ois ollutkaan:D No sitten soitin tunnin päästä ja päätin sit hihkaista heti ekana raskausuutiseni puhelimeen, ennenkuin tulee taas lista koottuja tekosyitä. Ensin tuli hiljaisuus ja sitten kysymys "ooksä nyt ihan varma". Juuri näin. No en tietenkään ole vaikka tietosesti jätettiin ehkäsy pois. Hieno reaktio kaverilta. Puhuin siitäkin että nyt voidaan lähteä yhessä kaupoille ostaa jotain vauvan vaatteita, niin siihenkin tulee kuivakka vastaus "Joo kun mä käyn siellä kirppareilla ja toi on vähän vaikee ton vauvan kanssa lähtee shoppailee.. Kai me joskus voidaan pyörähtää jossain".  Ja sitten alkoi taas poru kuulumaan ja puhelu loppui siihen kun piti mennä taas nukuttamaan vauvaa.
Tuli vaan mieleen että kuinkahan normaalia on että vauva itkee tyyliin koko ajan.. Aikaa tässä itkujen välissä oli max 1½ tuntia. Käy vauvaa sääliksi, toki on itkuja jotka johtuvat vaipasta tai ruuasta, mutta tuollaiset "turhat" itkut ovat yleensä merkki vanhempien välisestä vuorovaikutussuhteesta :(  Toivottavasti meille ei käy noin kurjasti:)

Äitille en tiedä koska uskaltaisin ilmoittaa, sieltä tulee kyllä tulikivenkatkuista tekstiä. Ehkä ilmoitan vasta maaliskuussa, kun olemme menneet naimisiin. Ja siitäkään en äidille ilmoita ennenkuin sormus on sormessa. En vaan jaksa kuunnella sitä..

Pitänee lähteä valmistautumaan uuden vuoden aattoon! En kyllä tiedä mihin tämä ilta nyt etenee, tarkoitus oli lähteä juhlimaan, mutta taitaa nyt jäädä väliin. Lasin tai kaksi punaviiniä saa käsittääkseni nauttia myös raskausaikana, joten ehkäpä tyydyn siihen, juustoihin ja suklaaseen ja katselemme jotain leffoja mieheni kanssa tämän illan:)

Hyvää uutta vuotta kaikille!